Rovaniemen kaupungin sivistysjohtaja Antti Lassila vastaanotti Rovaniemen Kehitys Oy:n ensimmäisen #muotoiluhaasteen.
Haaste kuului: ADW haastaa Rovaniemen kaupungin koulutuspalveluita tuomaan esille muotoilua! Sivistysjohtaja Antti Lassila otti haasteemme positiivisesti vastaan. Hänen toimialaansa kuuluvat koulutoimen ohella kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut. Antti kutsui myös vapaa-ajan palvelujen palvelualuepäällikkö Merja Tervon vastaamaan kysymyksiin.
Näin he vastasivat meidän avoimiin kysymyksiimme: KAUPUNGISSA HYÖDYNNETÄÄN MUOTOILUA MONINAISESTI
Miten teidän organisaatiossanne on hyödynnetty muotoilua, Antti Lassila? Olemme hyödyntäneet muotoilua varsin moninaisesti toimialamme palvelujen kehittämisessä, kuten kulttuuripalveluiden tuotteistamisessa ja markkinoinnissa, uudiskohteidemme oppimisympäristöjen suunnittelussa sekä nuorisopalveluiden tilojen suunnittelussa. Mielestämme muotoilumenetelmät toimivat erinomaisesti, kun halutaan lisätä käyttäjälähtöisyyttä ja luovia ratkaisuja uudistusten toteutuksessa.
Mihin tarpeeseen muotoilupalveluja hyödynnettiin vapaa-ajan palveluissa Merja Tervo? Ajattelemme, että muotoilua hyödyntämällä on mahdollista toteuttaa muutoksia ja uudistuksia onnistuneesti. Meillä oli vuonna 2015 tarve kohdentaa kulttuuripalveluidemme myyntiä matkailusektorille, joten toteutimme lappilaisen kehittämishankkeen. Culture Finland Lappi&Koillismaa-hanke toteutettiin Visitrovaniemi koordinoimana ja hanke tarjosikin erinomaista apua kulttuurimatkailutuotteiden kehittämiseen.
Nuorisopalveluiden kehittämistyössä palvelumuotoilu on myös ollut näkyvästi mukana. Popparin nuorten tila Kauppakeskus Revontulessa syntyi palvelumuotoilun keinoin. Poppari on uudenlainen konsepti, jossa yhdistyy nuorisotila, nuorten tiedotus- ja neuvontapiste sekä kirjastopalvelut. Popparin kehittämistoimet tarvitsivat uutta ajattelua ja verkostoja sekä monien eri toimintojen yhteensovittamista, joten kutsuimme avuksi palvelumuotoilun.
Liikunnan puolelta nostan esimerkiksi Next Step – hankkeen, jota hallinnoi Rovaniemen Kiekko ja jossa Rovaniemen kaupunki on mukana. Hankkeen ensisijaisena tarkoituksena on tukea Rovaniemellä asuvia alle 30 -vuotiaita nuoria koulutus- ja työelämään siirtymisessä. Käytännössä tämä tarkoittaa nuoren tarpeista lähtevien työ- ja opintopolkujen räätälöintiä, muotoilua yhdessä nuorten, urheiluseurojen, yhdistysten sekä julkisen sektorin toimijoiden kanssa. Urheiluseurat ovat toimineet nuorille oivallisina oppimispaikkoina. Käytettiinkö ulkopuolisia asiantuntijapalveluita? Merja: Kyllä, etenkin hanketyö on mahdollistanut ulkopuolisten asiantuntijoiden käytön. Olemme myös osallistuneet verkostojemme järjestämiin palvelumuotoilua hyödyntäviin tilaisuuksiin.
Tärkeä muotoilun yhteistyökumppani on luonnollisesti Lapin yliopiston taiteiden tiedekunta opiskelijoineen. Kulttuuripalveluiden myynnissä ja markkinoinnissa hyödynnämme paljon graafisen muotoilun asiantuntijapalveluja. Antti: Uusien koulujen ja oppimisympäristöjen suunnittelussa ja rakennushankkeissa käytetään aina asiantuntija-apuna arkkitehtisuunnittelua. Näissä hankkeissa myös kalusteiden toimittajat ovat käyttäneet palvelumuotoilun menetelmiä eri tilaratkaisuja suunniteltaessa. Mikä taloudellinen merkitys muotoilulla on ollut organisaatiollenne? Antti: Oppimisympäristöjen kohdalla kyse on laadun ja hinnan optimoimisesta, jonka tulisi näkyä palvelun laadussa ja vaikuttavuudessa. Sitä kautta taloudelliset tulokset näkyvät pidemmällä aikavälillä. Valitettavasti varsinaista riittävää vertailutietoa ei ole aikaisemmin kerätty. Merja: Palvelumuotoilua hyödynnetään usein ennaltaehkäisevien palvelujen kehittämisessä. Tällöin taloudellinen merkitys todentuu siinä, että kalliiden korjaavien palvelujen tarve vähenee. Miten muotoilupalveluiden hyödyntämisessä onnistuttiin? Minkälaista asiakas/käyttäjäpalautetta on saatu? Antti: Vielä emme ole keränneet suoraa käyttäjäkokemuspalautteita kouluhankkeista.
Laatutyö on jatkuvaa ja jatkuva palauteseuranta antaa siihen onnistumisen eväät. Korviini on kyllä kiirinyt erinomaisen positiivista palautetta muun muassa Ounasrinteen monitoimitalosta. Siellä oppilaat ja opettajat ovat kokeneet viihtyvänsä entistä paremmin. Merja: Popparin lopputulokseen olemme kaikki hyvin tyytyväisiä. Toimintamalli ja kehittämisen tapa ovat herättäneet kiinnostusta myös muissa kaupungeissa. Asiakkaat eli nuoret ovat olleet mukana palvelumuotoilun kaikissa vaiheissa ja nyt näyttää siltä, että tila muuntuu hienosti myös eri käyttäjäryhmien uusiin tarpeisiin. Next Step-hankkeen tuloksiin olemme kaikki jo hankkeen puolivälissä todella tyytyväisiä, tavoitteena on, että hanke muotoilee 50 nuoren polkua kohti työelämää, opiskelua ja aikuisuutta.
Kulttuuripalvelujen kehittämiseen palvelumuotoilu on kuin tilaustyönä tehtyä, niin monia mahdollisuuksia se tarjoaa. Olin hyvin iloinen, kun eMBA-opintoihimme Lapin yliopistossa oli sisällytetty palvelumuotoilun jakso. Muotoilun mahdollisuuksien tunnistaminen on tärkeää myös palvelujen johtamisen näkökulmasta. Mitä tulevaisuuden suunnitelmia teillä on muotoilun osalta? – ”Meillä on hyviä kokemuksia muotoilumenetelmien hyödyntämisestä.
Haluaisimme kehittää asiakaslähtöistä toimintamallia, jossa käytettäisiin palvelumuotoilun työkaluja suunnitelmallisemmin.” jatkaa Antti Lassila. – ”Taiteen prosenttiperiaatteen toteuttaminen kaupungin investointihankkeissa on hieno tapa muotoilla taidetta tilojen käyttäjien tarpeisiin ja yhteisen arjen viihtyvyyden lisäämiseen.” pohtii Merja Tervo Linkkejä
Rovaniemen kaupungin koulutuspalveluista